Makeaa nautintoa
SATS MAG: Muru, hani, namunen – moni hellittelynimi yhdistyy johonkin makeaan. Eikä ihme, sillä ihmiset ja eläimetkin pitävät makeasta.
Ihmiskunnan historian aikana liika makean syönti ei ole ollut ongelma. Kivikaudella ei makeannälkään syöty sokeria, vaan hedelmiä ja hunajaa. Valkoisen sokerin tuotanto alkoi länsimaissa noin 500 vuotta sitten. Kyseessä oli ylellisyystuote, jota nautittiin juhlavissa tilaisuuksissa teelusikalla.
Nyt tilanne on toinen. Sokeria ja makeisia on saatavana rajattomasti. Joidenkin arvioiden mukaan suomalaisten karkin kulutus on lähes kaksinkertaistunut 30 vuodessa.
Myös virvoitusjuomien kulutus on kasvanut. Euroopan virvoitusjuomajärjestö Unesdan mukaan Suomessa kulutettiin virvoitusjuomia vuonna 2009 lähes 70 litraa henkeä kohti. Tutkimusten mukaan limsaa ruoan kanssa juovat eivät tunne aterian jälkeen itseään yhtä kylläisiksi kuin vettä juovat. Makeat juomat saavat syömään enemmän.
Mikä saa meidät haluamaan makeaa? Entä miksi jatkamme syömistä, vaikka maha on jo täynnä? Aivojen palkitsemisjärjestelmän tarkoitus on saada meidät tyydyttämään perustarpeita kuten syömään, juomaan, rakastelemaan ja liikkumaan. Kun syömme, rakastelemme tai liikumme, aivoissa erittyy mielihyvähormonia. Nautinnon tunne saa meidät haluamaan lisää.
– Sokeri on poikkeuksellinen aine, koska se vaikuttaa ihmiseen kahdella tavalla, sanoo Fred Nyberg, biologisen riippuvuustutkimuksen professori Uppsalan yliopistosta. Sokeri lisää mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoa. Lisäksi se vaikuttaa suoraan aivoihin ja luo sitä kautta hyvän olon tunteen.
– Eläinkokeissa on selvinnyt, että jos rotat voivat valita ottavatko sokeria vai kokaiinia, ne ottavat sokeria, vaikka huumausaineen vaikutus on voimakkaampi.
Sokerin syönti saa verensokerin heittelehtimään. Huonon aamiaisen tai lounaan jälkeen makeannälkä iskee parin tunnin päästä. Sitä hillitsemään otamme palan suklaata tai kourallisen karkkia. Hetken ajan olo onkin jo pirteämpi, mutta kohta väsyttää entistä enemmän.
Liika makean syönti ei tee hyvää hampaille eikä vyötärönympärykselle. Kaikki tietävät oikein hyvin, että välipalaksi pitää mieluummin syödä voileipä kuin viineri tai juoda pullo limsaa. Silti makea vain maistuu.
Pysytteleminen kaukana karkeista on Fred Nybergin mukaan yksi tapa vähentää makeanhimoa.
– makeisiin katsominen saa aivot kaipaamaan palkitsemista. Jos sohvapöydällä on karkkikulho, on aika vaikea olla ottamatta yhtä – tai viittä.
Fred Nybergin mielestä sokeria ei tarvitse kuitenkaan jättää kokonaan pois ruokavaliosta. Siitä saa energiaa ja siitä muodostuvat hiilihydraatit, jotka täyttävät energiantarpeen. Mutta sokeri kannattaa nauttia mieluummin luonnollisessa muodossa hedelmissä, rusinoissa ja hunajassa kuin puhdistettuna limsoissa ja makeisissa.
– Kannattaa tehdä kuten ranskalaiset. He syövät päivällisellä jonkin makean jälkiruoan. Silloin verensokeri ei heittele yhtä paljon, sanoo Fred Nyberg.
Teksti: Inger Sundelin
